*

Berhan Ahmadi

Kaikki blogit puheenaiheesta Yleissitovuus

Mitä paikallinen sopiminen oikein tarkoittaa?

Julkiseen keskusteluun on viime aikoina noussut voimakkaasti vaatimus paikallisesta sopimisesta. Mutta mitä paikallinen sopiminen tarkoittaa? Ja miksi työnantajapuolelta sitä kovasti vaaditaan?

Paikallinen sopiminen työnantajien tarkoittamalla tavalla tarkoittaa työehtosopimusten yleissitovuuden purkamista. Toisin sanoen sitä, että työtä saa teettää millä ehdoilla tahansa.

Yleissitovuus, kaiken pahan alku ja juuri?

Elina Lepomäki kertoi viimeaikaisessa twiitissään, ettei yleissitovuuden käsitettä tunneta muulla maailmassa. Vaikka tämä pitäisikin paikkansa, on kuitenkin hyvä muistaa mihin pisteeseen palkansaajien asemaa ollaan työmarkkinoilla viemässä. Luottamus työnantajapuoleen horjuu ja uskoa työntekijöiden tasavertaisesta kohtelusta työmarkkinoilla ollaan romuttamassa kovaa vauhtia. AY- liikettä yritetään rinnastaa suunnilleen tappavaan viirukseen, jonka 100 vuoden työ hyvinvointivaltion rakentamiseksi ja työmarkkinoiden tasapainottajaksi halutaan pyyhkiä kerralla pois.

AY-liike äänestää seuraavasta pääministeristä

Tällä hetkellä näyttää hyvinkin mahdolliselta, että AY-liike pääsee valitsemaan Suomen seuraavan pääministerin ensi viikonloppuna:

"Voittopuolisesti AY-demarit asettunevat puoluekokouksessa kannattamaan Rinnettä, koska Harakka ja Tuppurainen ovat Hakaniemen linnakkeissa vielä melko tuntemattomia nimiä." (Yle 29.1.2016)

Vaatimus lakisääteisestä minimipalkasta kumpuaa tietämättömyydestä

Tämän aamun (19.10.) uutinen siitä, että 62 prosenttia suomalaisista haluaa minimipalkan kirjaamisen lakiin, osoittaa laaja tietämättömyyttä etenkin nuorten keskuudessa siitä, mitkä ovat heidän oikeutensa työelämässä. Kun ei tiedä juuri mitään oman alansa työehtosopimuksesta, ei silloin tiedä sitäkään, että työntekijän vähimmäisturvana ovat yleissitovan työehtosopimuksen minimiehdot.

Yleissitova työehtosopimus sitoo myös järjestäytymättömiä työnantajia. Hekin ovat velvollisia noudattamaan työsuhteissa oman työalansa työehtosopimuksen vähimmäisehtoja.

Perustulo on terveysteko

Hallituksen kunnianhimoinen perustulokokeilu aiotaan lopulta toteuttaa rajatumpana versiota. Kokeiluun aiotaan ottaa mukaan vain työttömiä, ja näin rajata monta eri ryhmää ulkopuolelle – aluksi. Vaikka olisi kokeilun alkaessa työtön, kokeilun aikana on mahdollista työllistyä vakituisesti, tehdä pienempiä työkeikkoja, aloittaa opinnot, kohdata terveysongelmia, jäädä työttömäksi ja niin edelleen. Kahden vuoden aikana elämässä voi tapahtua aivan mitä tahansa, ja on hyvä syy olettaa, että näitä muutoksia tutkitaan myös kokeilun loppuraportissa.

 

Yleissitova työehtosopimus on duunarin turva

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja  Mikael Pentikäinen kuvasi Porin Suomi-Areenalla  yleissitovia työehtosopimuksia karteilleiksi.

 

Kansanedustaja Hjallis Harkimo on myös korostanut paikallisen sopimisen joustoja, jotka olisivat muun muassa joustoja palkoissa ja työajoissa. 

 

Tämä on minusta aikamme jokaisen ihmisen pärjäämistä korostavaa ja ihannoivaa liturgiaa, jossa yritysten ja pääoman ahneuden maksajana olisi jälleen kerran pienituloinen duunari.

 

Liitot ja liitoutumat

Olemme vannoneet Jumalamme nimissä  muijillemme liittomme pysyväisyydetä kunnes kuolema meidät erottaa..  Ja siitä huolimatta me akoistamme eroilemme.

Ihmettelenkin, kuinka joku voi sanoa, että EUsta ja Eurosta ei voi erota.  Onko vala tullut annettua jollekin Jumalaa korkeammalle taholle?

Yleissitovuus AY-sektorille

Yleissitovuus AY-sektorille

Lupaavalta vaikuttanut viimeisin yritys yhteiskuntasopimukseksi työmarkkinajärjestöjen välillä kaatui, kun YKSI liitto (AKT) ilmoitti jättäytyvänsä sopimuksen ulkopuolelle. Prosenteissa kattavuudeksi sanottiin peräti 97% ilman kyseistä liittoa.

Hakematta herää kysymys, eikö AY-sektorillekin tarvita yleissitovuus, kun yksityinen  työnantajasektori joutuu noudattamaan sopimuksia, kun vähän yli 50% on sen takana?

Yleissitova työehtosopimus on pakottavaa lainsäädäntöä

Koska yleissitovalla työehtosopimuksella on maassa lain voima, tämä merkitsee, että eduskunta on luovuttanut osan lainsäädäntövallastaan työmarkkinaosapuolille. Kun eduskunta on kuitenkin ylin lainsäädäntöelin, se voi tarvittaessa ottaa lainsäädäntöoikeuden myös työehtokysymyksissa takaisin itselleen. Hallituksen ohjelma työelämän uusiksi reunaehdoiksi on tarkoitus saattaa voimaan vasta nykyisten lainvoimaisten työehtosopimusten päätyttyä, joten lait eivät ole ristiriidassa keskenään eikä tässä suhteessa synny perustuslaillista ongelmaa.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä