*

Berhan Ahmadi

Yleissitovuus, kaiken pahan alku ja juuri?

  • Yleissitovuus, kaiken pahan alku ja juuri?

Elina Lepomäki kertoi viimeaikaisessa twiitissään, ettei yleissitovuuden käsitettä tunneta muulla maailmassa. Vaikka tämä pitäisikin paikkansa, on kuitenkin hyvä muistaa mihin pisteeseen palkansaajien asemaa ollaan työmarkkinoilla viemässä. Luottamus työnantajapuoleen horjuu ja uskoa työntekijöiden tasavertaisesta kohtelusta työmarkkinoilla ollaan romuttamassa kovaa vauhtia. AY- liikettä yritetään rinnastaa suunnilleen tappavaan viirukseen, jonka 100 vuoden työ hyvinvointivaltion rakentamiseksi ja työmarkkinoiden tasapainottajaksi halutaan pyyhkiä kerralla pois.

Lepomäki arvioi myös palkkakehitystä. Hänen mukaan kehitys muutamassa on ollut kilpailijamaissa parempaa siitä syystä, ettei yleissitovuutta ole. Maailmalla työntekijät eivät tarvita AY-liikettä, sillä markkinoiden toiminta nimittäin pitää näkymättömästi huolen siitä, että palkansaajia kohdellaan oikeudenmukaisesti ja reilusti. Lepomäki onkin osittain oikeassa. Tällainen pitää paikkansa, mutta vain huippuammattilaisten ja johtajien kohdalla, jotka voivat sanella työehtonsa. Edes tavallisella keskiluokalla saatikka duunariportaalla tällainen ei ole realistista. 

Naisten asema työelämässä on epätasa-arvoinen, Keski-Euroopassa ja Etelä-Euroopassa naisten työssäkäynti on ylipäätään harvinaisempaa, kuin pohjoismaissa. Naisvaltaisilla aloilla alkaa olla jo arkipäivää, ettei yhdestä työstä saa riittävästi tuloja, vaan ihminen joutuu tekemään useampaa työtä. Tällainen asettaa esim. yksinhuoltajat todella tukalaan tilanteeseen. Monet työssäkäyvät ihmiset ovat matalapalkkaisilla aloilla jo nyt EU:n köyhyysrajan alapuolella. 

Yksi merkittävä syy työn tekemiselle ole se, että sillä saa hankittua toimeentulon. Työstä saatavalla palkalla pitää tulla toimeen. Ikävä kyllä monet joutuvat jo nyt hakemaan työn lisäksi toimeentuloa sosiaalipalveluilta. Yleissitovuuden poisto ei tule parantamaan tätä, päin vaston, se heikentää työntekijöiden asemaa. Työnantajapuoli pitää melkein järjestäen palkkakuluja liian korkeina. Tämän harjoituksen tarkoitus on ulkoistaa palkanmaksu valtiolle, tästä lisää kohta. 

Palataan hetkiseksi takaisin kilpailija maihimme Euroopassa, niissä palkat ja työvoimakustannukset ovat Suomea korkeammat. Siellä ei puhuta palkkojen laskemisesta vaan enemmänkin palkkojen korotuksista siitä syystä, että palkanalennukset ovat isossa kuvassa taloudelle tuhoisia. Palkkojen laajamittaiset alennukset tekevät kyllä hyvää yksittäisille vientituotteita valmistaville yrityksille, mutta alentaa kotimarkkinoiden kokonaiskysyntää, joka heikentää kaikkien yritysten toimintamahdollisuuksia. Se taas lisää työttömyyttä ja kasvattaa valtion sosiaalimenoja. Tämä kaikki vuorostaan aiheuttaa leikkauksia julkiseen talouteen ja sosiaalimenoihin, joka entisestään kutistaa kotimarkkinoiden kysyntää, eriarvoistaa ihmisiä ja syventää entisestään talouden ahdinkoa. Syntyy siis itse itseään ruokkiva kierre, joka ei ihan hevillä oikene. 

Yleissitovuuden poisto ei myöskään muuta työn tekemistä aina kannattavaksi. Oikeastaan se vain pahentaa tilannetta. Työpaikoilla voidaan jo nykyisellään sopia paikallisesti hyvinkin joustavasti erilaisia asioita, työehtosopimus asettaa vain minimivaatimukset ja palkkojen alarajat. Ne takaavat monille työssäkävijöille vähän sosiaalitukia paremman toimeentulon. Tahdommeko mennä siihen, että työssä käyvät joutuvat hakemaan kuukaudesta toiseen sosiaalitukia? Onko taloutemme tuhoamisessa ylipäätään mitään järkeä? Haluammeko heittää pois palkansaajien yhtenäisyyden ja joukkovoiman. Yleissitovuuden poisto on paluuta aikaan, jolloin kaikki revittiin työläisen selkänahasta! 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (43 kommenttia)

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Se on tuo Lepomäkeläinen käsitys markkinataloudesta aika mielenkiintoinen. En oikein keksi mitään logiikka sille, että markkinat toimisivat paremmin silloin jos kahdesta markkinaosapuolesta toiselle annettaisiin yksipuolinen oikeus määritellä hintataso. Markkinalogiikan mukaan se nimenomaan vääristää markkinoita. Mutta Lepomäki taitaakin vain feikata ja todellisuudessa on vain yrityspamppujen taskussa oleva normaali Kokoomuslainen kaverikapitalisti.

Yritysjohtajienkin kannalta tämä kehitys näyttää aika surkealta. Onko tosiaan niin, että suomen yritysten johto on niin kyvytöntä, etteivät osaa neuvotella edes oman henkilökuntansa kanssa? Se antaa kuvan, että viennin ongelmat johtuvat ensisijaisesti neuvottelukyvyn puutteesta ja paras keino parantaa yritysten tilaa olisi välittömästi vaihtaa tilalle kyvykkäämpiä tekijöitä. Yksipuolisen sanelun mallin maissa nimittäin ei kovin häävisti mene. Ehkä Saksasta saisi johtajia, jotka kykenevät menestykselliseen bisneksen kehittämiseen, eikä vain valittamaan että muillekin kuin pomoille pitää maksaa korvaus tehdystä työstä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Miten joku voi olla mielestäsi markkinaosapuoli, jos neuvotteluoikeutensa rajoitetaan kolmansien osapuolien sopimuksesta riippuvaiseksi?

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Yksinkertaisesti siksi, että paikalliselle tasolle siirrettynä neuvottelu muuttuu saneluksi. Suomeksi paikallinen sopiminen tarkoittaa paikallista sanelua. Poikkeuksia toki on, mutta lähinnä niillä työnantajilla, joilla on oikesti Henkilöstöhallinnollisia ambitioita tai toimivat työvoimapulan aloilla.

Aivan samalla menetelmällä toimitaan työnantajaosapuolella. Siellä omistajat yhdistävät omistustaan osakeyhtiömallin kautta ja he ajavat yhteistyössä etuaan. Käytännössähän molemmilla osapuolilla on tavallaan kartelli, jolloin kaksi kartellia neuvottelee asiasta keskenään ja kolmikantaneuvotteluissa valtio painostaa suotuisaan ratkaisuu. Jos toiselta puolelta poistetaan oikeus ajaa oman ryhmänsä etua, jää jäljelle vain ostajan kartelli. Nyt työmarkkinoilla ajetaan mallia, jossa ostajalla on ainoa kartelli ja lisäksi valtio painostaa yksinään heikkoa myyjää toimimaan sen ehdoilla. Kyllä se heikentää merkittävästi markkinan toimintaa. Yleissitovuuden poistaminen taas ei millään muotoa poista ostopuolen kartellia ja pätevistä työntekijöistä on aina voinut kilpailla tarjoamalla säädettyä minimiä enemmän. Työnantajat vaan eivät ole halunneet maksaa enemmän paremmasta, vaan keskittyneet valittamaan etteivät voi maksaa minimiä vähemmän. Sellainen logiikka ei jostain syystä toistu johtajien palkoista puhuttaessa, vaan narratiivi muuttuu päinvastaiseksi.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #3

Puhumme toistemme ohi. En minä kartellia tässä nyt kyseenalaistanut, vaikka kilpailulainsäädäntö toki periaatteen kieltääkin. Ihmettelin miten näit kartellin ulkopuolisen toimijan oikeuden toteutuvan, miksi hän ei saa käyttää sopimusvapauttaan? Sehän nimenomaan rajoittuu yleissitovuuden vuoksi.

Juuso Hämäläinen

Tyypillinen juristimainen näkemys. Kerropa miksi palkastani on otettu vähintään 45% veroa vuosikymmenet, vaikka verottaja ei ole ollut työsopimukseni osapuoli. Se on otettu yhteiskunnan yleisen edun takia.

Samoista syistä täytyy yleisen edun takia pitää huoli työntekijöiden eduista käyttäen massavoimaa. Muuten ei työnteettäjiltä heru mitään aloilla, joilla työntekijöitä riittää.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #11

Työsopimus on lähtökohtaisesti kahden osapuolen sopimus. Nämä osapuolet voivat toki halutessaan luovuttaa neuvottelu- ja edunvalvontaoikeuden kolmannelle osapuolelle. Näin pitkälle ei ole mitään epäselvää. Kysymys blogin kontekstissa on yleissitovuuden oikeutuksesta, tarpeellisuudesta ja hyödyllisyydestä. Onko siitä niin suuri hyöty, että se oikeuttaa vapaassa yhteiskunnassa rajoittamaan sellaisen sopimusoikeutta, joka ei ole antanut kolmannelle osapuolelle valtakirjaa sopimiseen?

Kun vielä muistamme, että yleissitovuus oli suuryritysten vaatimus jolla varmistivat pienille kilpailijoilleen vastaavan kustannustason henkilöstöstä, on asia vielä oudompi. Miksi pitäisi väkisin luoda rakenteita jotka keskittävät toimintaa suuryrityksiä suosien ja rajoittavat pienten haastajien kasvuedellytyksiä?

Vaikka verot eivät aiheeseen liity mitenkään, vastaan kysymykseesi. Veroa on pidätetty palkastasi, koska yhteiskunnalla on verotusoikeus ja verottaja on pelännyt että et maksaisi määrättyä veroa veropäätöksen saatuasi. Sillä ei ole mitään tekemistä minkään sopimusoikeuden tai yleissitovuuden kanssa, edes analogiana. Verotuksen moraalisesta oikeutuksesta yleensä ja progressiosta erityisesti voidaan toki keskustella, mutta se lienee eri blogin aihe.

Juuso Hämäläinen Vastaus kommenttiin #12

Työehtosopimukset määrittävät monien ehtojen minimitason. Mikään ei estä pyytämästä ja antamasta paremmat ehdot.

Saksassa vielä pari vuotta sitten ei ollut mitään minimipalkkaa. Valtava määrä ihmisiä teki siellä töitä alle 10€ tuntipalkalla. Nyt on saatu asia korjattua yleissitovana työehtona. Tätä yritetty 50 vuotta. Tämä johti siihen, että alipalkatut kokopäivätöissä olevat piti tulonsiirroilla pitää hengissä. Yrityksillä, jotka hyötyivät mitättömistä palkoista, ei ollut mikään kiire korjata asiaa tietenkään. Kristillisdemokraatit erityisesti eivät nähneet mitään syytä muutokseen myöskään, koska teko olisi ollut liian kristillinen.

Juristinnäkemyksesi, joka ei näe pakkoverotuksen vertailukelpoisuutta työsopimusehtojen yleissitovuuteen, voin kertoa olevan vieras todellisuudelle eli täysin teoreettinen. Ei ole mitään merkitystä sillä, halutaanko jokin yleishyödyllinen asia hoitaa yhteiskunnassa lainsäädännöllä tai sopimalla muulla tavoin pakon edessä. Tarve, toteutus ja tulos ovat samat. Yhteinen etu toteutetaan pakolla. Lain seuraamusten tai lakkojen pelon takia.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #14

Jos ongelma olisi minimitoimeentulo, voisi asian hoitaa minimipalkka määrittelemällä. Nyt ei kuitenkaan puhuta minimipalkasta, vaan alakohtaisista palkkaratkaisuista, jotka saattavat olla jollain ihan muulla tasolla. Eivät kaikki yleissitovat sopimukset ole mitään "nälkäpalkkasopimuksia".

On täysin eri asia jos jokin laki koskettaa samalla tavalla kaikkia, tai sopimus tiettyä kohdistettua ryhmää. On myös täysin eri asia tuleeko sinua koskettava sääntö demokraattisesti valitun hallintoelimen määräyksenä tai kolmansien osapuolien sopimana. En valitettavasti taida asiaa paremmin selittää.

p.s. Nöyrä kiitos minulle suomastasi ansiottomasta arvonnoususta.

Juuso Hämäläinen Vastaus kommenttiin #16

Ole hyvä vain. Nyt olet sitten juristi.

Suurimmat liitot kattavat alansa hyvin demokraattisesti. Ei eduskuntaa tarvita sopimaan toimialakohtaisista yleisehdoista. Se sopimustilanne on hyvin demokraattinen. Nut EK pyrkii sanelupolitiikkaan.

Suomen ongelma ovat kautta linjan hyvin alhaiset palkat ja korkea veroaste sekä hintataso. Tilanne ei kokonaistaloudessa oikene, jollei kuluttajien ostovoima kasva. On selvää, ettei näin käy, jos suurella joukolla bruttoansio on alle 2.500€ kuussa. Se on nälkäpalkka. Sain tuon ansion jo 80-luvun alkupuolella. Jotain on hyvin pahasti pielessä tulonjaossa.

Yritysmaailma toimii niin, että työntekijöille ei makseta enempää kuin on pakko. Siksi palkat eivät nouse tässä kysyntätilanteessa. Mutta yritysjohdon ja omistajien ansiot kyllä nousevat vaivatta. Tämä tilanne voi ongelmitta jatkua pitkään johdon ja omistajien osalta.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #21

Meillä näyttäisi olevan demokratian määritelmästä hyvin erilaiset käsitykset. Ilman äänioikeutta en tuntisi omaavani vaikutusmahdollisuutta.

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen Vastaus kommenttiin #14

"Yhteinen etu toteutetaan pakolla"

Siis mitä mä just luin... kenen yhteinen etu? Mikä on "joku yleishyödyllinen asia" ja kenen mielestä?

Olet varmaan unohtanut työttömien työhönpääsynkin olevan "etu" ja "asia".

Juuso Hämäläinen Vastaus kommenttiin #18

Turhaa nyt sinun heittäytyä tietämättömäksi ja änkyröidä selvässä asiassa.

Työttömän ja työssäkäyvän etu on tehdä työtä kohtuullisella palkalla. Kohtuullinen palkka on sellainen, jolla elää terve työkykyinen ilman tukia. Kohtuullinen palkka ei ole kokopäivätyöstä sitä alhaisempi. Työ ilman palkkaa tai mitättömällä palkalla on harrastus tai hyväntekeväisyyttä.

Jollei järjellinen tulotaso toteudu niin on käytettävä pakkoa. Sellaista kuten minimipalkka ja tulonsiirrot.

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen Vastaus kommenttiin #22

Mikset osaa vastata rationaalisesti ja asiassa pysyen Stenbäckin ja minun kommentteihin?

Ymmärrän, että jokaisella on mielipiteitä ja tahtotiloja, mutta voisiko asiaan vastata asialla.

Miten työttömän etu voi olla tehdä työtä kohtuullisella palkalla, jos hän ei pääse sillä töihin?

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #25

Ehkä Juuso tarkoittaa sitä, että pakotetaan työnantajat ottamaan heppu töihin ja maksamaan hänelle tuo 'kohtuullinen palkka'?

Juuso Hämäläinen Vastaus kommenttiin #25

Olen vastannut monta kertaa. Ei voi olla niin, että yritys on kannattava omistajilleen, mutta ei halua maksaa elämiseen riittäviä palkkoja työntekijöilleen. Sellainen toiminta korjataan joko nostamalla maan minimipalkkoja tai nostamalla liikevoitojen ja pääomatulojen verotusta.

On ihan turha selittää, että on työttömän etu tehdä töitä puoli-ilmaiseksi firmassa, jossa rahaa riittää omistajille ja sijoittajille. Väite alistunut ja naivi.

On sitten parempi työttömän tehdä avustustöitä palkatta. Niitä riittää. Sellaiseen malliin, jossa joku lihoaa toisen ilmaisella työllä, ei tule mennä.

Helpoin ratkaisu nykytilanteessa on tehdä sosiaalituet työttömille vastikkeellisiksi. Heidän tulisi tehdä tukia vastaava määrä normaaliansiolla julkisen hallinnon töitä kunnille ja valtiolle. Töitä on koko skaala erilaisille osaajille. Sellaisia töitä, joihin ei nyt budjettia saatavilla. Työttömyyskorvauksilla olisi helppo rahoittaa. Nyt niillä ei saada mitään.

Olen huomannut, että nuoretkin suomalaiset ovat niin urautuneet ajatuksissaan, etteivät näe yksinkertaisia tapoja ratkoa ongelmia. Olen päätynyt siihen, että he haluavat makoilla kotona vanhemmista puhumattakaan.

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen Vastaus kommenttiin #37

No tulihan sieltä asiaa tähän keskusteluun. Hyvä niin! (Minusta tähän asti jankkasit sitä "työnantajan maksettava lisää" -linjaa.)

Eli "tukia vastaava määrä normaaliansiolla julkisen hallinnon töitä kunnille ja valtiolle". Olenpa tuosta joskus kirjoittanut maakuntalehteenkin, joten en voi edes väittelyn takia esittää olevani eri mieltä.

Se olisi yksi tapa kiertää järkevällä tavalla tätä jämähtänyttä "Yleissitovuus tai kuolema" -kehää. Tai kuten toisaalla tässä keskustelussa esitän, julkisista varoista on tuettava huono-osaisia jos palkkaa ei voi saada riittävästi. Ja (jos ei muuten tee pitkää päivää) tukea saavan on reilua tehdä jotain takaisin.

- - -

Tuo pääoman ja palkanmaksun suhde ei kuitenkaan ole noin helposti ratkaistavissa, eikä siihen kannata mennä tässä.

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen

En epäile, etteikö ay-liike, kirjoittaja tai Lepomäki haluaisi jokainen yhteiskunnan parasta. Pyrkimys hyvä, keinot erilaiset.

Takertumatta juupas-eipäs-asioihin, oma kokonaiskuvani on muodostunut seuraavaksi:

BBA: "Työstä saatavalla palkalla pitää tulla toimeen"

Kaunis ajatus, mutta kukaan ei voi pakottaa työn teettäjää maksamaan enemmän kuin mitä työntekijä tuo hyötyä.

BBA: "Ikävä kyllä monet joutuvat jo nyt hakemaan työn lisäksi toimeentuloa sosiaalipalveluilta"

On aika miettiä rehellisesti, kannattaisiko tästä tehdä "uusi normaali": yhdistää edes jonkunlainen työnteko (työttömyyden sijaan) ja jonkunlainen automaattinen, byrokratiaa lisäämätön toimeentulotuki.

BBA: "Yleissitovuuden poisto ei myöskään muuta työn tekemistä aina kannattavaksi"

On kenties aika tunnustaa, että kaikki työnteko ei enää koskaan palaa kannattavaksi markkinoiden näkökulmasta, koska automaatio jne. Jos näin on, on mietittävä kaikille kansalaisille reiluja tapoja voida jatkossa tehdä työtä yhteiskuntamme hyväksi, osin markkinoille, osin julkiselle puolelle.

Jos näin on – ja siitä toki kannattaa väitellä pitkään – seuraava loogisesti etenevä päätelmä on, että yleissitovat sopimukset tulisivat estämään osaa työttömistä pääsemästä töihin.

Aivan kuten ne estävät työttömiä pääsemästä töihin jo nyt, vaikka työtön itse siihen suostuisi.

Se ei mielestäni ole inhimillistä, ei nyt eikä tulevaisuudessa. Syrjäyttäminen ei saa koskaan olla ratkaisu.

Rumasti muotoiltu kysymys on: onko ammattiyhdistysliikkeellä kanttia puolustaa myös työttömiä, vai puolustaa vain töissä olevia jäseniään?

Kauniimmin muotoiltu kysymys on: pystyykö suomalainen sopimusyhteiskunta rakentamaan paremman mallin, jossa ilman yleissitovuuttakin jokainen tulisi kohtuullisesti toimeen? Syrjimättä ketään?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Tapahtuuko mielestäsi markkinoilla syrjintää vai onko sellainen toiminta osa markkinoita?

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen

Vapailla markkinoilla ei tapahdu syrjintää, kyllä ihan kaikelle löytyy markkina-arvo. Kerro jos tiedät päinvastaisen esimerkin.

Jos jokin markkina-arvo – varsinkin ihmisen työpanoksen – tuntuu liian alhaiselta, se ei siis ole markkinan vika. Ei kai minkään muunkaan.

Mutta sellaisen seurausten korjaaminen inhimilliseksi on meidän, yhteiskunnan, moraalinen velvollisuus.

Yleissitovat työehtosopimukset estävät työttömiä tekemästä töitä vaikka pienemmälläkin palkalla. Se on syrjivää ja ennen kaikkea syrjäyttävää, mitä ei pidä hyväksyä.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #13

"Vapailla markkinoilla ei tapahdu syrjintää"

Ei Suomessa ole vapaat markkinat, täällä on rehelliset yrittäjät vastaan valtion tukityölliset. Rehellisiä yrittäjiä valtio yrittää lypsää ja haitata kaikin tavoin.

Juuso Hämäläinen Vastaus kommenttiin #13

Kirjoitat vailla todellista kokemusta. Yhteiskunta määrittää paljon asioita ja sen tulee tehdä niin. Markkinat eivät ole olemassa säätääkseen kaiken. Ajatuskin on aivan päätön.

Jollei markkinavoimia ja markkinoiden kaikkia osapuolia säädeltäisi, niin kenties sinäkään et olisi ikinä kouluun päässyt vaan roskia keräämään kadulta kuten kehitysmaissa tehdään.

Olen kouluttanut lapseni täydellisen vapaassa markkinataloudessa, jossa kukin kantaa itse kulunsa. Lasten vuoden lukukausimaksut olivat 38.000€. Perheeni kokopäiväisen (7/24h) apulaisen palkka oli 200€ kuussa plus ruoka ja huone. Toivotko Suomeen tällaista systeemiä?

Näin toimii vapaa markkina.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #17

Kun olin juuri valmistunut, hain erääseen insinööritoimistoon töihin esittämälläni ajatuksella, jonka mukaan alkuun voisin tehdä töitä sanotaan 2000 € kuukausipalkalla, osoittaakseni kynteni ja oppiakseni tuona aikana riittävän hyväksi palkankorotusta varten.

Firman vastaava edustaja sanoi, että muutoin hyvä ehdotus, mutta he eivät voi palkata noin halvalla. Kuuntelin ja kysyin perään ällistyneenä, miten niin eivät voi. Sain vastauksen. Olin törmännyt TESien mukaiseen yleissitovaan alakohtaiseen minimipalkkaan.

Tuohon kommenttiisi lukukausi- tai lukuvuosimaksuista, jätettäköön nyt ensimmäisen ja toisen asteen opinnot pois ko. leipomisesta. En siis kannata ensimmäisen ja toisen asteen opintojen maksullisuutta.

Sen sijaan kolmannen asteen opintoihin toisin omavastuuosuuden opiskelijan maksettavaksi. Lukukausikohtainen perusmaksu ja sen jälkeen kurssimaksut. Keskimääräisellä tahdilla opiskelevalle lukuvuosi voisi tulla maksamaan luokkaa 2000 €, jolloin koko opintopolun omavastuuosuus olisi suuruusluokassa 10 000 €.

Ei mikään ylitsepääsemätön summa rahoitettavaksi lainalla. Pian opintojen jälkeen usein otettava asuntolaina kun pyörii tyypillisesti useiden kymmenien tuhansien lukemissa. Tai autolainan, joka helposti suuruudeltaan sen 10 0000 €.

Kaikissa edellisissä kyse pääomasta: ensin mainitussa osaamispääomasta, jälkimmäisissä kiinteässä muodossa olevasta pääomasta.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #13

Anteeksi nyt,mutta kerroit juuri teoreettisista vapaista markkinoista minkälaisia ei ole missään koskaan vielä ollut eli siis satuja.

Markkina-arvon löytäminen ei poista syrjinnän mahdollisuutta vaan pikemminkin lisää sitä.

Jos jonkun ihmisen arvo tuntuu jossakin,missä tahansa järjestelmässä olemattomalta,niin vika ei ole järjestelmässä?

Sijoitat selvästi markkinat jonnekkin tuonne ja yhteiskunnan tänne..miksi noin?
Koska markkinat ovat ne joilla on rahaa. Yhteiskunnassa niillä on valta joilla on rahaa..ne ovat siis yksi ja sama. Markkinoista puhuttaessa moraalin olet ulkoistanut yhteiskunnalle..jokin vinksahdua tässä kohtaa?

No miltä vaikuttaa kun työkaverit maksavat osan kolmannen työkaverin palkasta? Niinkö se kuuluu mennä?

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen Vastaus kommenttiin #28

Vellu, ei meidän kannattaisi mennä juupas-eipäs-väittelyyn koska se ei edistä itse asiaa, jonka Berhan Ben Ahmadi nostaa ansiokkaasti esille. Joka on yleissitovuus.

Ihmisarvo ja vaikkapa työn arvo ovat täysin eri asioita, koska vain jälkimmäinen voidaan mitata rahassa. Eikä rahan merkitys ole läheskään niin tärkeää kuin monet ovat pakottuneet ajattelemaan. Ihmisarvo on.

Markkinat olemme me, yhteiskunta ja ihmiskunta. Ei siis suinkaan vain "ne joilla on rahaa".

Miten asian sitten "kuuluisi mennä"? Kenen pitäisi "maksaa" osa kolmannen työkaverin palkasta? Työkaverien vai työnantajan? En tiedä, mutta en keksi muitakaan tahoja.

Mutta sen tiedän, että juupas-eipäs-väittelyssä intetään vain siitä, paljonko työntekijöiden tai työnantajien pitäisi siitä maksaa. Tuntuu kuin kukaan ei kuuntelisi työttömiä ja muita syrjäytettyjä. Tai välittäisi heistä.

Siksi pitäisi puhua myös siitä, mitä vääryyksiä yleissitovuus aiheuttaa. Ja kun niitä on – kuten olen kai osoittanut – miten voisimme parantaa yhteistä järjestelmäämme.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #29

Tämä ei ole tuollainen väittely vaan näkemysten selvittämistä millä haetaan juurikin sitä asian edistämisen suuntaa.

Ihmisarvo kuten työnarvo mitataan kummatkin markkinoilla,koska työ on lähes aina ihmisen arvon mitta ja pitää muistaa,että aika on yhtä arvokasta jokaiselle ihmiselle,jos ei sinustanäin ole niin ihmisarvo mitataan sinustakin markkinoilla ja syrjintä on normaalia toimintaa. Sitä se luterilaisuus teettää. Rahan merkitys on juuri niin suuri kuin toiset pakotetaan ajattelemaan. Sitä syötetään ansiokkaasti yhteiskunnan taholta,eihän sitä muuten pidettäisi jumalallisena tekijänä vapaiden markkinoiden teoriassakaan jota juuri itsekkin osoitit käyttävän.

Ai miten pitäisi mennä...jos tulet minulle tiskaamaan niin tuntuuko sinusta oikeutetulta vaatia vaimoltasi vaiko minulta palkkaa ?

Markkinat eivät ole yhteiskunta. Mitä markkinoilla tekee/vaikuttaa rahaton? Ei mitään..edes mitkään teoriat eivät sisällytä rahattomia mukaan markkinoihin.

Työttömistä täytyy pitää huoli,mutta voi joskus katsoa onko järjestelmässä jotain vikaa eikä pitää sitä erehtymättömänä. Aivan kuten yleissitovuutta tarkastellessa. Itsehän en sitä kannata kuten ei Ay-liikekään sitä olisi halunnut alunperin.

Kun nyt elämme kapitalismissa,niin on selviö kuka maksaa työstä palkan...tappioita ei pidä sosialisoida missään muodossa. Siksi järjestelmää pitäisi nyt katsoa kriittisesti,että palveleeko se yhteiskuntaa kovin hyvin tässä asiassa.

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen Vastaus kommenttiin #31

Justiinsa näin laventuu keskustelu pehmeisiin lillukanvarsiin. Keskusteltaisiin nyt vain tästä: parantuisiko työllistymisen mahdollisuudet, jos yleissitovuus poistettaisiin?

- - -

Kommentoin silti vielä yhden kerran näitä, pls jätä itsekin reply yhteen ilman jatkokysymyksiä:

"työ on lähes aina ihmisen arvon mitta" Kiistän täysin
"aika on yhtä arvokasta jokaiselle ihmiselle" Täysin samaa mieltä
"Rahan merkitys on juuri niin suuri kuin toiset pakotetaan ajattelemaan" Ei pakoteta, on halutessa mahdollista jopa elää rahatalouden ulkopuolella, ennen kaikkea on mahdollista vapautua pakottavasta raha-ajattelusta, joka on suurimpia ja turhimpia syitä ihmisten pahaan mieleen.

"Kun nyt elämme kapitalismissa, niin on selviö kuka maksaa työstä palkan" Kyllä, työnantaja maksaa palkan, aina mutta VAIN kun kokee järkeväksi työllistää.

Tämän ringin – työantajan ja työntekijöiden – ulkopuolelle jäävät työttömät.
Työttömyys- ja syrjäyttämisongelma pitää ratkaista, ja se on KOKO paremmin pärjäävän eliitin/"rinkiyhteiskunnan", eli työntekijöiden ja työnantajien moraalinen velvoite.

Joten pyydän palaamaan tämän kommenttini ensimmäisen kysymykseen. Olisi myös kiinnostavaa kuulla BBA:n ajatuksia!

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #35

Tottakai parantuisi. Tämä ei vain pelkästään riitä kuin ideologialle vastaukseksi. Siinä se ongelma on.

Vielä enemmän työllistymisen mahdollisuudet paranisi,jos palkkaa ei tarvitse maksaa ollenkaan. Eikö tämä kelpaa ratkaisuksi,jos kerran naivisti haetaan helppoja vastauksia ja osatotuuksia.

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen Vastaus kommenttiin #39

Selkeä, suora vastaus, mitä halusinkin, hyvä. Olen myös samaa mieltä nollapalkan vaikutuksesta.

Voimme siis todeta, että yleissitovuus ja siitä erityisesti vähimmäispalkkavaatimus on este monen ihmisen työnteolle.

Mitään osapuolta syyttelemättä – mutta päästämättä helpollakaan – olisi hyvä miettiä reiluja tapoja päästä tästä syrjivästä ehdosta eroon.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #41

Asiat eivät vain ole noin yksinkertaisia...paitsi,jos haluaa niiden olevan,mutta todellisuus ei vain taitu tahdon mukaan.

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen Vastaus kommenttiin #42

En missään nimessä väitä, että asiat, siis kokonaisuudet, olisivat yksinkertaisia. Joskus on vain hyvä pelkistää ja purkaa asioita alkutekijöihinsä.

Berhan Ben Ahmadi otsikoi bloginsa ironisesti: "Yleissitovuus, kaiken pahan alku ja juuri?"

Siitä ei varmastikaan ole kyse. Mutta on hyvä raaputtaa tästäkin asiasta kovaa ydintä. Yleissitovuus estää saamasta tietyn rajan alaista palkkaa, mutta samalla estää monia ihmisiä työllistymästä.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Maissa, joissa yleissitovuutta ei ole, minimipalkka on useimmiten määritetty lakisääteisesti. Siinä on se ongelma, että rahamäärään sidottu päätös pitää uusia ainakin kerran vuodessa, jotta vähimmäispalkka joten kuten riittää toimeentuloon.

Työehtosopimuksen kautta määrittyvästä vähimmäispalkasta ei tarvitse erillispäätöksiä tehdä, vaan se seuraa automaattisesti kunkin alan palkkakehitystä edellyttäen tietenkin, että työntekijät luottamusmiehensä avulla ja kautta valvovat sopimuksen toteutumista. Jos valvontaa ei ole tai se pettää, minimipalkka voi olla mikä tahansa, kunhan työntekijä vain hengissä pysyy.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Saksassa voidaan osavaltiotasolla vahvistaa työehtosopimus yleissitovaksi sopijaliittojen yhteisellä hakemuksella.En nyt muista lukuja enkä kattavuusminimejä.

Juuso Hämäläinen

Tämä koskee suurempia yrityksiä.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Nykyisellä tukijärjestelmällä tuhotaan Suomen talous ja jotkut neropatit esittävät tukien lisäämistä. Ei minkään maan talous kestä kun veronmaksajat vähenee ja valtion menot tukien muodossa lisääntyy.

Juuso Hämäläinen

Työntekijäliitot ovat välttämättömyys sekä teollisuus- että kehitysmaissa. Markkinatalous, globalisaatio sekä yritykset pyrkivät tavoitteisiin, jotka ovat pääosin täysin ristiriidassa tavallisen pulliaisen etujen kanssa. Kehitys kasvattaa pienipalkkaisten määrää ja samalla lisää heidän työtuntiensa ja työn määrää.

Modernia yhteiskuntaamme ei olisi olemassakaan ilman vasemmistoa ja liittoja. Olisimme edelleen kuten oltiin Venäjän tsaarin valtakunnassa. Orjia.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

"Maailmalla työntekijät eivät tarvita AY-liikettä, sillä markkinoiden toiminta nimittäin pitää näkymättömästi huolen siitä, että palkansaajia kohdellaan oikeudenmukaisesti ja reilusti. Lepomäki onkin osittain oikeassa. Tällainen pitää paikkansa, mutta vain huippuammattilaisten ja johtajien kohdalla, jotka voivat sanella työehtonsa."

Naulan kantaan. En olisi osannut paremmin sanoa.

Kokoomuksen menestyjät ilmeisesti elävät maailmassa, jossa jokainen on joko juristi, lääkäri tai pankkiiri. Sellaisessa maailmassa TES:sejä ei tarvitakaan. Kiitos Berhan Ben Ahmadi.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

" ... Tällainen pitää paikkansa, mutta vain huippuammattilaisten ja johtajien kohdalla, jotka voivat sanella työehtonsa."

Ei todellakaan pidä paikkaansa. Tai en ainakaan usko, että tietämäni firman hitsarit kutsuisivat itseään nimityksellä 'huippuammattilainen', vaikka ihan huippuja ovatkin.

Kavereilla vain asenne ja työtahti kohdallaan. Tiedän kyseisessä firmassa ajateltavan, että kyseisiä kavereita ei ole varaa päästää lähtemään ja se kuulemani mukaan näkyy kavereiden palkoissa.

Ikävä kyllä ulkomaalaistaustainen, Suomessa työmaita jo melko paljon keikkatyössä kiertänyt kaveri ei ole todennut suurimmasta osasta suomalaisia samaaa; ei ole luonnehtinut heitä asenteiltaan hyviksi ja hyvällä tahdilla töitä tekeviksi. Päinvastoin.

Ja kaverini havainnot allekirjoitan. Koskee nähdäkseni suurinta osaa suomalaisista työssäkäyvistä.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino
Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #32

Raotahan nyt, mitä one-liner kommentillasi oikeasti haluat sanoa

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #33

Vahvistit lainaamasi kohdan kommentillasi.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #34

Jos puolestaan sinä luet tarkemmin, mitä kirjoitin, huomaat ehkä, että kirjoitin esimerkkinä tietämistäni hitsareista, en juristeista, lääkäreistä enkä pankkiireista.

Kerroin, kuinka hitsaritkin voivat päästä asemaan, jossa voi osin sanella palkkansa. Antti Koskela ja Berhan väittivät muuta.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #36

Siltikin vain alansa huiput..entä ne muut 95%? Vähemmistön mukaan pitäisi toimia?

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Itseasiassa ei toteudu sielläkään. Akavalisten liittojen linjana on usein rajoittaa koulutuspaikkoja ja siten rajoittaa työn tarjontaa. Ja aiemmin kisällisysteemi oli tehokas kilpailunrajoituskeino. Joten kun emme kouluta tarpeeksi lääkäreitä, niin lääkäreiden palkat nousevat. Tosin palkkojen noustua tarpeeksi kannattaa lähteä ulkomaille opiskelemaan lääkäriksi rahalla, joten markkina korjaa itseään kun vääristymä tarpeeksi nostaa tasoa. Samoin jos palkat vääristetään tarpeeksi alas, lähtee osa porukasta ulkomaille paremman perään. Molemmat osapuolet pyrkivät manipuloimaan markkinaa omien tarkoitusperiensä mukaiseksi ja niin on aina ollut. Nuo puhdas ja täydellinen markkina on ongelmaton -ihmiset vaikuttavat olevan täysin pihalla. Jos ei ole huomannut markkinoiden epätäydellisyyttä ja miten kaikki toimijat pyrkivät tekemään siitä epätäydellisen oman etunsa ajamiseksi, on joko pihalla tai pyrkii sillä vääristämään markkinaa oman etunsa nimissä. Nähdäkseni kaikki uusliberalistiset menevät näihin kategorioihin, joko uskonnollinen sokea hihhuli, tai uusliberalismin varjolla markkinaa vääristävä oman edun tavoittelija. Se on vähän kuin kommunismin vastakohta ja molemmat ideologiat edellyttävät sulkemaan silmänsä ihmisten taipumukselle ajaa ensisijaisesti omaa etuaan ja muokkaamaan järjestelmää sen mukaisesti.

Toimituksen poiminnat